Viikonloppu on ollut täynnä sokerin muruja.
Ollaan nautittu pitkistä kävely lenkeistä, kauniista auringon laskuista,
hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta.
Tänä aamuna kun koiramme oli aamupisullaan hihnassa, oli hän tietysti kiertänyt narunsa solmuun.
Niinpä minä hetin takin niskaan ja lähdin yöhousut vilkkuen häntä pelastamaan.
(Naapuri tietysti juuri samaan aikaa lähdössä.)
No sitten siinä narua selvitellessä, huomasin kuinka kauniisti mäntymme oli huurrettu.
Siispä juosten sisälle kameraa hakemaan!
kiitos siis haukulle kun oli kieputtanut narunsa solmuun :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti