Vauvastamme on kasvanut leikki-ikäinen höpöttäjä, joka osaa jo pukea vaatteet itse, laskea seitsemään, leikkiä omia mielikuvitusleikkejä omassa huoneessaan, hyppiä, pomppia ja riehua, uhmailla ja juonitella, mietiskellä ja ihmetellä maailman asioita.
Hän onkin todellinen kyselijä ja minusta tuntuukin että meidän herralla on tuo kyselykausi alkanut jo nyt, sillä koko ajan tulee kysymyksiä, kuten: mihin mennään? missä isi on? mihin tuo menee (auto ajaa tiellä)? mikä tuo on(aina kun hän näkee jotain uutta)? koska mennään mummin työ? mitä äiti tekee? missä kuu on(päivällä, kun sitä ei näy)? Tähän hän usein vastaa itse: "ukkumassa" :D
On ihan mahtavaa huomata hänen lähes päivittäisiä oivalluksiaan eri asioista!
Kuten:
Koiramme oli tuonut ulkoa mukanaan tammenterhon ja pureskellut sen melkein tunnistamattomaksi. Tiitiäinen sen sitten minulle kiikutti, ja kysyi: "Mikä tämän on?"
Vastasin että: "Taitaa olla tammenterho".
Tiitiäiselle tuli kova kiire mennä koiramme perään ja sitten hän huusi: "oky, oky, et inä saa syödä näitä ne on ovavan!! Tuhma oky"
Koiramme oli tuonut ulkoa mukanaan tammenterhon ja pureskellut sen melkein tunnistamattomaksi. Tiitiäinen sen sitten minulle kiikutti, ja kysyi: "Mikä tämän on?"
Vastasin että: "Taitaa olla tammenterho".
Tiitiäiselle tuli kova kiire mennä koiramme perään ja sitten hän huusi: "oky, oky, et inä saa syödä näitä ne on ovavan!! Tuhma oky"
Ja:
Katseltiin tässä telkkaa joku aamu ja sieltä tuli Sara La Fountainin kokki ohjelma. No Sara siinä sitten jotain jutteli ja yhtäkki Tiitiäinen tokaisee; "Voi ei! äti ittuu pöydällä, tuu nyt alas ieltä!" :D itse en kyseiseen asiaan ollut edes kiinnittänyt huomiota!
Viime aikoina lauseisiin on eksynyt myös sanonnat:"Ai jaa" , "Kuules" ja "Ei kai".
Tästä pääsemmekin sopivasti seuraavaan asiaan, jonka olen huomannut Tiitiäisessä, hän on hirvittävän tarkka. Esimerkiksi, jos juon hänen mukistaan hän yleensä sanoo; "Äiti, se on Väinön! Hassu äiti". Tai kun hän kokkailee leikkihellallaan täytyy aina kaikkea muistaa puhaltaa ja viimeksi kun hänen serkut olivat kylässä suuttui hän siitä, kun hänen "lemmikkileikki" kalansa päätyivät ruokaleikkiin; "Eivät ne oo uokaa!"
Ja lelut kuuluu olla aina omassa paikassaan, tiettyjä leluja ei missään nimessä saa sekoittaa!
Eläimet ovat myöskin Tiitiäiselle hyvin tärkeitä, niin meidän omat kuin kirjoissa tai avarassa luonnossa seikkailevat, hän osaakin tunnistaa niitä varmaan noin 50 (ei olla laskettu). Niistä luetaan paljon ja yksi hänen lempi iltasatu kirjansa onkin "maailman eläimet" :)
Hän on kyllä mitä valloittavin pikkupersoona
Hän on kyllä mitä valloittavin pikkupersoona
♥
Hymy huulilla luin tätä :) Ihana pieni iso poika! Meilläkin eläimiä tunnistetaan usempi kymmen, vaikka en myöskään ole laskenut, eikä sanavarasto riitä eläinten nimiin, mutta kysyttäessa osoittaa kuvasta.
VastaaPoistaOn kyllä kiva seurata noiden murujen kehitystä :) Teidän pikkuinen on jo niin iso poika!
Poista