-pieni ikkuna maailmaani-

tiistai 14. helmikuuta 2012




Ystävänpäivä alkoi kipuisissa tunnelmissa. Tiitiäinen kuumeessa ja kovassa yskässä. 
Minusta tuntuu kuitenkin, että päivästä tulee hyvä.
Join aamukahvini sydänmukista ja söin aamupalaksi vaaleanpunaista viiliä. 
Tänään käperrytään peittojen alle sohvan pohjalle koko porukka.  


Tässä runo joka löytyi kirjasesta, joka on ollut kauan hukkateillä.
 Olen kirjoittanut sen noin 6 vuotta sitten (olin 17vuotias), kun tapasin mieheni.

Maailman pelastajani

Vaikka yö söisi minut, 
vaikka eksyisin pimeään metsään,
vaikka katoaisin sumuun,
vaikka meri huuhtoisi minut pois,
en pelkää,
koska tiedän,
 että pelastat minut.

Oikein mahtavaa ystävänpäivää kaikille! Muistakaa helliä toisianne!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti